Siirry pääsisältöön

KIVIKAUTTA ETSIMÄSSÄ – OSA 2

Teksti: Lauri Skantsi
Kuvat:  Marcus Riska


Viime vuonna kirjoitin tähän samaan blogiin jutun arkeologisista kaivauksista kivikautisella asuinpaikalla Kälviän Miekkakaaroilla. Löydöt mielenkiintoisia, porukka innostunutta ja paikkakin mukavasti hietakankaalla järven rannassa. Niinpä päätimme jatkaa tutkimuksia tänäkin vuonna laajentaen kaivausaluetta samassa asumuspainanteessa. Kaivaukset toteutettiin taas yhteistyössä museomme ja Kokkolan seudun opiston kanssa osana arkeologian kurssin ohjelmaa. Tänä vuonna uutta oli se, että kokeilimme arkeologisia kaivauksia myös koululaisten kanssa yhden koulupäivän ajan. Kaivauksiin osallistui kuuden oppilaan reipas ryhmä Kiviniityn koulusta. Nuoret työskentelivät innokkaasti kaivauksilla ja löysivät mm. kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palaneita luunkappaleita.



Kuva 1. Asumuspainanteen sisäpuolelle mitattiin 
seitsemästä neliömetrin kokoisesta ruudusta koostuva 
kaivausalue, joka kaivettiin 5 cm tasoissa. Koululaisten 
kanssa kaivausaluetta laajennettiin vielä kahdella ruudulla.


Kuva 2. Evästauot ovat yhtä tärkeitä kuin itse
 kaivaminenkin. Kuvassa Ari Luomala ja Eero Huhtala.


Tänä vuonna asumuksen pohjoisosasta löytyi lisää saviastian paloja, jotka kuuluvat neoliittiseen Pöljän tyypin keramiikkatyyliin (n. 3200-2500 eKr). Nimestään huolimatta kyse on teknisesti korkeatasoisesta keramiikasta. Asbestikuidun avulla astioista voitiin tehdä isoja, kestäviä ja ohutseinäisiä. Tätä keramiikkatyyliä esiintyy enimmäkseen Itä-ja Pohjois-Suomessa, mutta myös Pohjanmaan kivikautisella rannikkoalueella. Miekkakaaroilta tunnetaan yli 100 kivikautista asumuspainannetta, mutta kaikki niistä eivät olleet samaan aikaan asuttuina, vaan asuinpaikka on ollut ilmeisesti käytössä pitkään, ehkä useamman vuosisadan ajan. 


Kuva 3. Isoja saviastian paloja tulee esiin hiekasta.


Kuva 4. Löytämisen iloa!
Kuvassa Anna-Maija Sipilä, Kyösti Orava ja Asta Smedman.

Asutus alkoi todennäköisesti siinä vaiheessa, kun asuinpaikka sijaitsi mereen pistävässä niemekkeessä Miekkajärven muodostaman merenlahden rannalla. Tällöin alue muistutti maisemaltaan tämän päivän Lohtajan Vattajaa tai Kalajoen hiekkasärkkiä hiekkaharjanteineen ja merenrantamaisemineen. Ilmasto oli tuolloin huomattavasti nykyistä lämpimämpi ja metsissä kasvoi täälläkin jaloja lehtipuita, kuten tammea, pyökkiä ja jalavaa.


Kuva 5. Kaivausporukkaa. Kuvassa vasemmalta
Ivar Sundqvist, Ari Luomala, Sari Kinnunen, Harri Välikangas,
Antti Kyyrö, Marianne Kaustinen, Sauli Luomala, Kyösti Orava, Eero Huhtala,
Eila Saranpää ja Anna-Maija Sipilä. Kuvasta puuttuu Hannu Pikkarainen ja Asta Smedman.


Oletan, että tutkimamme asumuspainanne edustaa Miekkakaarojen neoliittisen asutuksen loppuvaihetta. Pöljän keraamisena aikana merenranta oli jo vetäytynyt kauemmaksi ja asuinpaikka sijaitsi Miekkajärven rannalla, joka oli jo nopean maankohoamisen myötä kuroutunut kluuviksi tai fladaksi. Tähän kysymykseen saamme ehkä vastauksia, sillä tänä vuonna löysimme jonkin verran palanutta luuta, josta on mahdollista saada tarkempi ajoitus asuinpaikalle. Palaneesta luusta on mahdollista teettää myös osteologinen analyysi eli määrittää mistä lajista tai lajeista luut ovat peräisin. Näin saamme tietoa ajoituksen lisäksi myös asukkaiden ravinnosta ja toimeentulosta. Ajoitukseen ja osteologiseen analyysiin haemme ulkopuolista rahoitusta.


Kuva 6. Reunapala suuresta saviastiasta. Pöljän keramiikalle
tyypilliseen tapaan astian reunus on käännetty noin tuuman
leveydeltä sisäänpäin. Reunuksen päällä erottuu sahalaitakoristelua
ja reunuksen sivussa pystyviivapareista koostuvaa koristelua.
Astian pinta on koristeltu vaakasuorilla urilla mahdollisesti
 hammastetun lastan avulla.
Kuva 7. Kappale palanutta luuta ja kvartsista valmistettu kaavinterä.


 Viime vuoden kaivauksissa asumuksen pohjoisosasta löytyi nyrkinkokoisista palaneista kivistä koostunut rakenne. Tänä vuonna löysimme asumuksen eteläosasta toisen saman tyyppisen rakenteen reunaa. Hiiltä ja nokea ei kummastakaan rakenteesta löytynyt, joten kivet on todennäköisesti lämmitetty asumuksen ulkopuolella ja tuotu sitten sisälle. Tällaisia lämmitysratkaisuja on todettu muistakin kivikautisista asumuksista. Vaikuttaa siis siltä, että kummassakin päädyssä asumusta on ollut liesikiveys ruuan laittoa ja/tai asumuksen lämmitystä varten. Mahdollisesti kyseessä on ehkä ollut kahden perheen asumus.   

   
Kuva 8. Lidarkartta Miekkakaarojen kivikauden kylästä.
Asumuspainanteet on merkitty karttaan sinisellä.
Tutkimuskohteenamme ollut asumuspainanne näkyy kartassa eteläisimpänä.
Lähde: Hans-Peter Schulz: Pohjanmaan länsiosa, kulttuuriperintöinventointi 2012.
 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Löytöretki Kokkolaan

Neristan (Kuva: Kokkolan kaupunki) Kokkola on minulle uutta maaperää. Noin puoli vuotta sitten, elokuun puolivälissä, pakkasimme aamulla Turussa mieheni kanssa pikkuauton täyteen tavaraa ja ajoimme läpi hikisen päivän kohti Kokkolaa. Vuokranantaja tapasi meidät talon edustalla, luovutti avaimet ja jätti meidät purkamaan muuttokuormaa. Saman päivän alkuillasta kalusteliikkeen mies toi meille sängyn sekä ruokapöydän ja tuolit. Varsinaisesti muutin kaupunkiin paria viikkoa myöhemmin, kun uusi työni Kokkolan kaupungilla alkoi 4.9. Oloni on viime syksystä saakka ollut kuin löytöretkeilijällä; kävelen uusissa maisemissa ja havainnoin ympäristöäni, tutustun uuteen ja ennestään tuntemattomaan. Kaupunkina Kokkola on näyttäytynyt minulle kiintoisana sekoituksena vanhaa historiallista kaupunkia ja uudempia kerroksia. Paikoitellen kaupunki on silmiä hivelevän kaunis ja taas paikoitellen olen huomannut ihmetteleväni tehtyjä ratkaisuja. Huomaan myös katsovani kaupunkia jalankulkijan ja pyöräilijän

Hannu Leimu haastattelu

Hannun näyttely "Nyt Minä Olen Kapteeni Kid" on parhaillaan nähtävillä K.H. Renlundin Museon Näyttelyhallilla, osoitteessa Pitkänsillankatu 28. Siis Museokorttelissa, eli samassa pihassa missä ovat Lassanderin Talo ja Pedagogio. Vaikka kattoa remontoidaan, ollaan me kuitenkin auki ihan normaalisti! Eli Ti-Pe Klo. 12-15 ja La-Su klo 12-17. Torstaisin Ilmainen sisäänpääsy ja ilta aukiolo klo 18 - 20 ja taas 14.10 Torstai iltana itse taiteilija tavattavissa piirtämisen ja keskutelun merkeissä! Mutta, itse aiheeseen. Päätin näin näyttelyn alla ottaa asiakseni jututtaa Hannua ja keskustelimme elämästä ja sen loppumisesta. Taiteestakin taidettiin jotain höpistä. Ja tottakai Karatesta. Mutta pidemmittä puheitta, Hannu, miksi sinä olet Kapteeni Kidd? Minä olen kapteeni Kidd, koska ajan ratas on pyörähtänyt. Lapsuuteni muistorikkain lelu, Matchboxin kapteeni Kidd kolmenkymmenen vuoden takaa, näyttää kasvonpiirteiltään keski-ikäiseltä mieheltä. Ehkä lapsen leikki merirosvonukell

AIKAMATKA KESKIAJALLE - LEIKKIÄ, TARINOITA JA TOIMINTAA

Järjestimme yhteistyössä Kokkolan koulutoimen Kuperkeikka- ja Projektori hankkeen ja Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulutuksen kanssa 6.9. – 30.9. Saarimäen markkinat - aikamatka keskiajalle –tapahtuman. Se oli suunnattu perusopetuksen 5-6 luokille. Tapahtumaan osallistuikin kaikkiaan parikymmentä luokkaa mm. Torkinmäen, Hollihaan, Mäntykankaan, Villan, Kyrkbackenin, Rahkosen, Vionojan ja Kälviän kirkonkylän kouluista. Valitettavasti emme voineet tarjota teemapäivää kaikille halukkaille, mutta nopeimmat pääsivät mukaan. Teemapäivä kesti yhden luokan osalta aina yhden koulupäivän. Kumppaneinani tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat opettajat Auli Palosaari ja Pertti Kuosmanen. Ilman heidän vahvaa ammattiosaamistaan ja työpanostaan tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi tapahtumassa työskentelivät myös luokanopettajakoulutuksen syventävää harjoittelua tehneet Sari, Eva, Outi ja Janika, jotka tekivät minuun suuren vaikutuksen luovuudellaan ja